DVD-arvostelu: UFO - Hard Rock Legends Vol. 1
OK, olen juuri tullut surulliseen oivallukseen; Olen tehnyt kauhean virheen. Michael Schenker on ja on aina ollut kärjessäni kaikkien aikojen suosituimmista kitaristeista. Seurauksena olin melkein kokonaan hylännyt koko Paul Chapman -kauden ufo. Kun se ilmestyi ensimmäisen kerran, muistan skannaavan “No Place to Run” (ensimmäinen Schenker-julkaisun jälkeinen julkaisu) niille melodisille johtoille, joita rakastan ja jotka tulevat tyhjiksi. Traagisesti ohitin muutaman seuraavan levyn.

Julkaistuaan tämän uuden live-sarjan bändiltä, ​​nimeltään Hard Rock Legends Voi. 1, osa saksalaista etikettiä Rockpalast -sarjassa, olen nähnyt tapani virheen. Tämä DVD / CD on otettu näytöksestä marraskuussa 1980. Siinä on Chapman yhdessä Neil Carterin kanssa kitaralla ja näppäimistöillä sekä tukikohdan Phil Moggin laulussa, Pete Way bassossa ja rumpali Andy Parker.

Chapman kuulostaa kappaleistaan ​​ehdottoman kauhealta, ja poika voi epäilemättä soittaa. Hän heittää tupakointijohtimia “Lettin 'Go”, “Long Gone”, “No Place to Run” ja “Making Moves”. Hän törmää parhaiten Elvis Presleyn kansille “Mystery Train”, jossa hän loistaa maukkalla. akustinen intro. Hän ei toista Schenkerin johtavia kappaleita bändin tunnetuimmista kappaleista ja vaikka pidän parempana alkuperäisiä, hänellä on hetkensä.



Tietenkin, kun puhut UFO: ta, Phil Mogg on liima, joka pitää kaiken yhdessä. Hänen laulamisensa oli läsnä tässä näyttelyssä ja vaikka voit keskustella kunkin kitaristin ansioista, Mogg on edelleen kehys, johon tämä yhtye rakennettiin.

Sarjan kohokohtia ovat “Kirsikka” ja “Rakkaus rakastaa”. Mahdollisesti suosikki UFO-kappaleeni, “Lights Out”, oli yllättävän vain OK, mutta yhtye teki siitä enemmän kuin valtavasti pahalla versiona “Rock Bottomista”, jossa Chapman saa loistaa laajennetussa soolossa.

Pete Way on Pete Way, mugging yleisölle ja peittää jokaisen tuuman lavalla kuin täydellinen esiintyjä. Minusta teki vaikutuksen myös Neil Carter, joka korvasi Paul Raymondin kattaen sekä kitaran että näppäimistöt. Carter onnistui täyttämään äänen melko osuvasti siirtyen näppäimistä jousille helposti. Andy Parker, tietysti, painaa pakkauksensa innostuneena ja pitää energiansa liikkeellä.

Tämä on erinomainen postikortti hetkestä lähtien, kun mahtava yhtye napsautti kaikkia sylintereitä. Ainoa heikkous on tämän paketin lisäosien melkein ehdoton puute. Ei haastatteluja, videoita… .mitään. Saat kuitenkin CD-version tästä näyttelystä. Onneksi live-setti on liesi ja melkein saa sinut unohtamaan nämä puutteet.

Kappalelistaus
01) Lettin 'Go
02) Pitkä poissa
03) Kirsikka
04) Vain sinä voit rokottaa minua
05) Ei juosta
06) Muutosten tekeminen
07) Rakkaus rakkauteen
08) Salaperäinen juna
09) liian kuuma käsitellä
10) Syttyy
11) Rock Pohja
12) Tohtori Tohtori

* Toimittajan huomautus: Täyden paljastamisen vuoksi sain tämän CD-levyn ilmaiseksi levy-yhtiöltä.

Video-Ohjeita: Creedence Clearwater Revival: The Golden Era (FULL DOCUMENTARY) (Huhtikuu 2024).